plastic passion
visuaalisesti vaimea - tekstisisällöltään toimiva
verkkopopjulkaisu
www.geocities.com/muovimagazine

sisältö:
startti
artikkelit
haastattelut
live-arviot
levyarviot
höpöhöpö
pääkirjoitus
Fonal Records
-
pikkukylän kokeellinen julkaisija

Vuonna 1995 perustettu Fonal Records on yksi Suomen mielenkiintoisimmista ja omaleimaisimmista pienlevy-yhtiöistä. Vuosien varrella on levyhyllyyni kulkeutunut yhtiön julkaisuista mm. Kiilan, Office Buildingin ja Ville Leinosen levyjä sekä aivan loistava hämäräakustinen kokoelma-CD Surrounded by Sun.
Pari vuotta sitten ulvilalaisyhtiö kiinnitti talliinsa suursuosikkini TV-Resistorin ja nyt Respojen pitkäsoittoa odotellessa päätin laajentaa tietämystäni, joten lähetin sähköpostia yhtiön puuhamies Sami Sänpäkkilälle.

Mistä tuli alunperin idea perustaa levy-yhtiö?
Mistä nimi?

Halusimme Kiilan kanssa julkaista levyjä itse ja yhtiölle tarvittiin nimi. Fonal nimi tarkoittaa jollain kielellä kai ääntä tai jotain siihen viittaavaa.

Fonal lienee yhden miehen firma. Kuinka pitkälti toimit täysin yksin?
Mietitkö kiinnityksiä/julkaisuja muiden ihmisten kanssa?
Entäpä minkälaisissa asioissa pyydät apua muilta?


Täysin yksin. Kansia tekee Jan Anderzén. Kaikki julkaisupäätökset teen yksin, mutta arvaamattoman paljon päätöksentekooni vaikuttaa parhaiden ystävieni mielipiteet.

Nettisivuillanne kuvaillaan Fonalin tyylisuunnaksi mm. avantgarde, experimental, pop, minimalism, post-rock ja electronica. Yhteisiksi nimittäjäksi kaikille julkaisuille mainitaan "warm and small". Kuvaile hieman tarkemmin.
Toi kuvailu on tuolla lähinnä sen takia, että suomirokkarit lakkaisivat lähettelemästä demoja minulle. Lämmintä ja pientä, tuokaan ei oikeastaan enää pidä paikkaansa, kun ilmestyi tuo Alien Heat, joka on paikoin suurtakin aikuisrokkia. On myös tulossa Ooperse Le Feti Le Grande Anaale
(Kuusumu-Rätön kirjoittama operetti); oikeastaan nämä kaksi julkaisua pakottavat minut muuttamaan täysin tuon kuvailun. Mutta en muuta.

TV-resistori kertoi haastattelussaan olevansa yhtiön ensimmäinen Fonal-perheen ulkopuolinen kiinnitys. Mitä tarkoittaa Fonal-perhe?
Joo, TV-Respat on adoptoitu Fonal-perheeseen ja iskä välillä soittelee, että miten menee. No mutta, mitä he varmaan asialla tarkoittavat on se, että suurin osa Fonalilla julkaistuista artisteista on jotenkin ystäviä ja kavereita keskenään, kun taas Respat eivät tunne kovinkaan montaa näistä ihmisistä. Heillä on ihan oma meininki siellä Turussa. Ja hyvä niin.

Fonalille levyttäneistä artisteista Office Building ja Ville Leinonen ovat siirtyneet isommille levy-yhtiöille. Harmittaako siirtymiset vai oletko enemmänkin ylpeä hyvin tehdystä kasvatustyöstä?
Ei harmita lainkaan. En myöskään tunne sen kummemmin tehneeni minkäänlaista kasvatustyötä. Lähinnä olen sattunut olemaan se kaveri, jolla on ollut varaa maksaa cd:n prässäys ja joka on näin antanut tilaisuuden ää nittää ja julkaista levy. Ennenpitkää kaikki nämä artistit olisivat joka tapauksessa hypänneet isompaan kelkkaan.
Olen tosin äärimmäisen ylpeä jokaisesta Fonalin julkaisemasta levystä. Ne ovat kaikki oikeastaan tilaustöitä muutamaa lukuunottamatta. Monet levyt on päätetty julkaista jo ennen kuin ne on äänitetty ja monet Fonalin levyistä olen äänittänyt itse.

Onko back catalogue -asiat kunnossa siltä varalta, että jostain Fonalille levyttäneestä bändistä tulee todella iso?
Ei ole. En sen suuremmin mieti noita juttuja. Kiilan Free Will... seiska on ainoa, josta on otettu virallinen uusintapainos.

Tuoreimmat Fonal-julkaisut ovat seiskatuumaiset Kuusumun Profeetalta ja Circleltä eli yhtyeiltä, joiden on totuttu levyttävän muualle. Kyse lienee kertaluontoisista pojekteista vai ovatko yhtyeet siirtyneet Fonalille?
Eivät tietenkään ole siirtyneet. Ovat kertaluontoisia.

Katalogista löytyy seiskatuumaisia, lasereita ja kasetteja? Mikä on mieluisin formaatti ja tuleeko tasainen jakauma eri formaateille jatkumaan tulevaisuudessakin?
Koska tulee ensimmäiset 10"- ja 12"-vinyylit?
Minulle kaikki formaatit ovat mieluisia, jos musiikki sopii niille. Olen täysin sitä mieltä, että musiikin julkaisumuoto pitää miettiä jo biisejä äänittäessä.
Yhtään LP-levyä ei ole vielä tehty, koska kukaan ei ole vielä äänittänyt yhtään LP- levyä.
Musiikki jonka olen julkaissut kasetilla, seiskalla tai cd:llä on siinä formaatissa, koska se kuulostaa parhaalta juuri tuossa formaatissa. Ainoa levy jonka julkaisumuotoa jouduin miettimään pitkään oli Kemiallisien Ystävien Kellari Juniversumi. Pian tosin kuullaan, miltä se kuulostaa vinyylinä kun Beta-Lactam Ring Records USA:sta julkaisee ko. levyn vinyylinä.

Kuinka suurina painoksina Fonal-levyt yleensä julkaistaan?
Entäpä mikä on uudelleenjulkaisupolitiikka? Onko ensimmäinen sold out lopullinen vai tuleeko mahdollisesti uusintapainoksia?

500-1500 on ollut normaali painosmäärä. Sold out on yleensä vinyylin kohdalla merkinnyt sitä, ettei uusintapainosta tule. CD:t eivät ole vielä loppuneet.

Teet myös itse musiikkia. Kerro bändeistäsi?
Voisitko kuvitella levyttäväsi muulle yhtiölle kuin Fonalille?

Kiila on yhtye joka tulee luultavasti pysymään aina Fonalilla. Mutta puhetta uuden Kiila materiaalin lisensioimisesta ulkomaille on jo ollut.
Es on sooloprojektini. Ensimmäinen Es cd Flick julkaistiin 1999 belgialaisella (K-RAA-K)3 -levy-yhtiöllä. Ja olen Es'n kanssa ollut noin puolella tusinaa kokoelmia ympäri maailmaa.

Fonalin yhteyteen kuuluu myös SS Palace -studio. Muutama lause studiosta?
Pieni ja vanha AIV-säilö, jossa on ihanan viileä näin 30 asteen helteillä. Juuri tällä hetkellä touhuillaan uutta Magyar Posse -cd:tä ja uutta Kiila-cd:tä.

Onko koskaan käynyt mielessä, että nyt saa riittää levy-yhtiön pyörittäminen?
Olen miettinyt, että pitäisi aloittaa alusta. Aion ehkä perustaa uuden levy-yhtiön nimeltä Maailmarauha ja aloittaa samasta pisteestä kuin vuonna 1995.
Tämä ei tarkoita että hautaisin Fonalin; se saa jatkaa omalla painollaan eteenpäin. Lopetan vain olemasta Fonalin isä ja päästä pojan yksin maailmalle. Toki edelleen kaikessa tulee olemaan minun allekirjoitukseni.

Valitettavasti haastattelu tehtiin sähköpostitse, joten en pysty sanomaan ilmeiden ja äänenpainon perusteella, kuinka tosissaan Sami Sänpäkkilä oli viimeisen vastauksensa suhteen. Jotenkin jäi sellainen olo, että haastattelijaa vietiin kuin pässiä narussa.

Aku-Tuomas Mattila

www.fonal.com

paluu plastic-starttiin
paluu haastatteluihin

kommentoi tai kysy: [email protected]

 

Hosted by www.Geocities.ws

1