plastic passion
visuaalisesti vaimea - tekstisisällöltään toimiva
verkkopopjulkaisu
www.geocities.com/muovimagazine

TV-Resistori on turkulainen yhtye, joka omaperäisessä lo-fi popissaan yhdistelee mm. progesävyjä ja disco-rytmejä. Vuonna 1996 perustettu on vuosien saatossa muovautunut kokoonpanoon Y.Saarinen (koskettimet, laulu), T.Helomaa (kitara), A.Salo (rummut), P.Kankaro (koskettimet, laulu; huom. P. = Päivi = nainen) ja M.Viljainen (basso).
Ensimmäisen kerran TV-Resistori hurmasi Plastic Passion -miehen syksyllä 1999 demonsa ja Marginaalin välityksellä. Seuraava aste ihastumiseen löytyi kesällä 2000 keikalla ja lopullinen rakastuminen tapahtui syyskuussa 2001 Fonal Recordsin julkaiseman 7"EP:n Petit Pianistan avustuksella.
Asioista piti ottaa selvää, joten rumpali Aleksi Salo usutettiin vastaamaan kysymyksiin

Mistä nimi TV-Resistori?
- Yhtyeen perustajat Yrjö (Saarinen) ja Oku (O-P.Hämäläinen; erosi yhtyeestä vuonna 1996) pitivät parin tunnin puhelinkeskustelun ja kävivät läpi mahdollisimman tyhmiä yhtyeen nimiä. Silloinen musiikki (siis vuonna 1996) oli erittäin härömäistä. Arto Mellerin hengessä Yrjö ja Oku taisivat lähinnä musiikkia tehdä.

TV-Resistorin musiikki on minun korviini sympaattista lo-fi poppia, joka ajoittain siirtyy jopa progressiivisiin tunnelmiin ja huimiin disco-komppeihin. Hyväksytkö? Kiistätkö? Mitä haluat lisätä?
- Ollaan 5 vuoden aikana kokeiltu mm. puhdasta karkkiautomaatti- triopoppia, wigwam-progeilua ja kaiken lisäksi itse teen vielä konemusaa.
Jokainen "kausi" on jättänyt jäljen säveltäjämme Yrjön sieluun (vaikka hän väittäisikin toisin) ja kun äänitykset tehtiin mun tietokoneella, niin ei ihme että levy kuulostaa juuri kuvailemaltasi. Taannoin pöllin jostain sivulta käsitteen "kellariproge", joka on periaatteessa meidän musiikkia lähellä. Kellari voisi tuossa käsitteessä tarkoittaa maanläheistä ja hyvin multaista lähestymistapaa musiikin esittämiseen ja proge taas tarkoittaa Pekka Strengin lapsenomaista näkemystä maailmasta. Kikkailuprogea ei missään nimessä olla, sillä meillä ei ole mitään kammoa soittovirheitä kohtaan.

Nettisivuiltanne jäsenten viimeaikaisia kuuntelulevyjä katsellessa näkee listan, jossa kuljetaan 60-luvun häröilystä (Nick Drake) syntsapopin (Pluxus, John Foxx, Ladytron) ja punkin (Dead Kennedys) kautta ruotsalaisiin rokkipoikiin (Bob Hund). Onko yhtyeellä yhteisiä suosikkeja?
- bob hund on luultavasti koko yhtyettä eniten yhdistävä. Tosin basistimme musiikkimausta ei kenelläkään ole tietoa. Lainataan toisiltamme hyvin paljon levyjä, niin siinä tulee jaettua sitten mielipiteitä ja näkemyksiä musiikista. Syntsapoppia väkisinkin tulee kuultua kun niin muodissa on, mutta kyllä me siitä oikeestikin pidetään. Just spekuloitiin Yrjön kanssa kuinka New Order olis ollut paljon paljon parempi, jos ne olis tajunu poistaa masteroinnin aikana vähintään 20 raitaa biiseistä. Hassua miten ne siirty Joy Divisionin pelkistetystä soundista tommoseen sirkusmusiikkiin; joka biisissä vähintään 10 melodiaa ja päällekkäin vähintään 10 instrumenttia.

Mitkä bändit omasta levyhyllystäsi ovat vaikuttaneet eniten TV-Respan musiikkiin?
- Rumpujen soittoon tällä hetkellä vaikuttaa ehdottomasti jo mainittu Joy Division. Kun ihminen yrittää simuloida konerumpuja niin ei soundi paljon inhimillisemmäksi voi enää muuttua. Mulla ainakin falskaa koko ajan lyö nnit suuntaan ja toiseen. Xeroxin liveversion rumpukomppi on muuten pöllitty suoraan yhdeltä Joy Divisionin biisiltä, muttei tietenkään saa sanoa mistä. Ihmiset ottakoon selvää ihan itse.
Biisien äänittämisessä ja miksaamisessa köyhät opit on hankittu Led Zeppeliniltä, minkä levyt viimeistä lukuunottamatta ovat äänimaailmaltaan ihan selkeästi huippuja. Jos taas sävellys- tai sovitus-ehdotuksia Yrjölle tarjoan, niin kyseiset ideat polveutuvat Kraftwerkin levyistä. Melodioiden kehittely ja dynamiikka aivan kohdallaan.

EP:nne kaikki biisit ovat Yrjö Saarisen tekemiä. Vastaako Yrjö kaikista muistakin bändin biiseistä?
- Olen tehnyt sanoja kahteen vanhempaan kappaleeseen. Muuten kaikki sävellykset ja sanoitukset ovat Yrjön käsialaa. Tällä hetkellä yritetään kahdestaan tehdä biisiä ja seuraavalle levylle pitäis saada muidenkin jä senten tekemiä biisejä. Aika näyttää miten käy.

Sanoista ei saa aina täysin selvää, mutta olen tulkinnut, että tarinat ovat vähissä ja sanoitukset ovat enemmänkin kokoelma omituisia lauseita. Olenko oikeassa?
- Joo Yrjö kasaa muutaman lauseen pituisia juttuja ja pistää niitä sekaisin pitkin biisejä. Ei niissä mitään järkeä ole. Jotain inside-juttuja tai sitten vaan hyvältä kuulostavia sanoja. Joskus Yrjö humalassa vuodattaa, että tässä biisissä on semmoinen ja semmoinen tarina, mutta ei se taida itsekään uskoa juttujaan. En minäkään niistä sanoista mitään selvää saa, joten vaikea kommentoida.

Mitenkä päädyitte Fonalille?
- Löysin Fonalin Ville Leinosen ja Office Buildingin seiskojen kautta. Tilasin levyjä ja huomasin että onpas mainio levy-yhtiö. Lähetin sinne sitten meidän vuoden vanhan kotipolttoisen ja Sami otti yhteyttä, että jos tehtä is jotain yhteistyötä. Äänitettiin biisit ja sanottiin, että me halutaan seiskatuumainen. Sitten Sami käski vaihtaa pari biisiä ja sen jälkeen vietiin levy painoon.
Joskus alkuaikoina tuli läheteltyä paskaisia demoja kaikkiin mahdollisiin levy-yhtiöihin, mutta hyvä vaan ettei päästy mihinkään. Jos Fonal ei olisi julkaissut levyä, niin oltais tehty omakustanne. Tosin silloin ei oltais saatu julkisuutta levyllemme yhtä helpolla kun nyt. Fonalin logo on tietyille ihmisille semmoinen laatuleima. Ja muutenkin kaikki ihmiset näyttää pitävän Samista, niin ihan vaikka ystävällisyyttään ostaa niitä levyjä.

Kommentteja Fonalista ja muista Fonal-bändeistä.
- Olen kuullut noin puolet Fonalin julkaisemista levyistä ja kaikki ovat kyllä miellyttäneet korvaani. Fonalhan on enemmänkin semmoinen yhteisö, me ollaan varmaan ensimmäinen "ulkopuolinen" yhtye joka sille on levyttä nyt. Suurin osa Fonalin kansastahan liikkuu siellä Tampere-Pori -akselilla. Ollaan kyllä tutustuttu tähän yhteisöön ja kaikki yksilöt ovat osoittautuneet hienoiksi ihmisiksi.

Onko suunnitelmia pitkäsoitosta tai uudesta EP:stä?
- On suunnitelmia. Kymppituumainen on se suurin unelma, mutta yritetään seuraavaksi varmaan pitkäsoittoa tehdä. Kauan tässä kuitenkin vielä menee, kun biisejäkään ei ole oikein tehty.

EP:nne on nauhoitettu omassa Itäinen Pitkätukka -studiossa. Mistä studion hieno nimi? Minkälaisella tekniikalla nauhoitatte materiaalianne?
- "Studio" sijaitsee Itäisellä Pitkäkadulla. Hiano väännös. Rumpuja äänittäessä oli käytössä Fostexin digitaalinen kasiraituri, loput äänitettiin tuolla studiossa eli mun kämpässä. Meillä on lainassa ollut jo kauan aikaa Kawain analogisyna, ja EP:n viimeisessä biisissä oli lainassa Korgin MS-20! Hieno peli. Sitten on halpoja urkuja ja sähköpianoja mm. Orla ja Vermona. Ja tietenkin markan casiot, joita on jo aika hyvä kasa kerääntynyt. Saan myös kaveriltani paljon piraattiromppuja, joissa on kaikkia softasynia ja musaohjelmia. Niitä aina tarvittaessa käytetään.

Olette keikkailleet kotikaupunkinne lisäksi myös mm. Tampereella ja Porissa, mutta hämmästyttävän paljon on ollut keikkoja Turun ympäristökunnissa (Naantali, Rymättylä, Nousiainen). Mistä moiset keikkapaikkakunnat ja ennen kaikkea miksi valtaisa määrä Naantalin-keikkoja (n. 10/30)?
- Rymättylä ja Nousiainen ovat esimerkkejä paikoista, joihin mentiin kun kysyttiin. Keikkakokemusta on hyvä hankkia ja sitä varten kannattaa mennä moniin epäilyttäviinkin paikkoihin. Ollaanhan me osallistuttu noihin turkulaisiin bändiskaboihinkin, kun ei olla muutakaan keikkaa saatu. Naantalin keikat johtuu siitä, että 3/5 yhtyeestä asui ennen Naantalissa ja koko yhtye on käynyt siellä yläasteen ja lukion. Lisäksi meillä on siellä yhdistys NPDY (nuoret Pois Diskoista), joka järjestää kaikenlaisia keikkoja.
Tampere ja Pori ovat tulleet vasta viime vuonna mukaan, kun sinne Fonalille päästiin. Viime vuonna on yleisökin alkanut koostumaan muista kuin pelkistä kavereista ja varsinkin Tampere on osoittaunut todella mukavaksi keikkakaupungiksi. Nykyään on niin mukava tilanne kysynnän puolesta, ettei tarvitse mihinkään räkälöihin mennä soittamaan. Viime aikojen keikat ovat lähes kaikki olleet mahtavia, mukavaa yleisöä ja soittokin on luistanut.

Aku-Tuomas Mattila

www.fonal.com

paluu plastic-starttiin
paluu haastatteluihin

kommentoi tai kysy: [email protected]