Kansainvälinen Ido -kieli

– Yleiskuvaus -

Olisi hyödyllistä pystyä keskustelemaan tai käydä kirjeenvaihtoa ulkomaalaisten kanssa samalla tavoin kuin maanmiehiemme kanssa. Ikävä kyllä kielimuuri tekee tällaisesta usein vaikeaa, ellei mahdotonta.

Monet vastaavat haasteeseen todeten: opiskelkaa englantia! Vaikka englanti on maailman levinnein kieli, sen kunnolla oppiminen vaatii paljon aikaa ja keskittymistä. Se ei lisäksi todellakaan ole maailmanlaajuisesti puhutuin kieli.

On tärkeää huomioida, että englanti ei ole neutraali, vaan tiettyjen maiden kieli. Englantia äidinkielenään puhuvien on houkuttelevaa todeta ”opiskelkaa englantia”, mutta esimerkiksi ranskalaiset ovat tästä eri mieltä.

Näin ollen YK:lla on viisi virallista kieltä ja UNESCO:lla kahdeksan kieltä. EU:lla on sama määrä virallisia kieliä ja se käyttää huomattavia summia kääntämiseen ja tulkkaukseen. Vaikka englanti ja ranska hallitsevat unionissa, vaativat saksalaiset laajempaa käyttöä omalle kielelleen.

Vain yhden kielen käyttäminen tarjoaisi suunnattomia poliittisia ja kulttuurisia etuja niille maalle tai maille, joiden kieli tulisi valituksi. Tästä johtuen muut maat tuskin hyväksyisivät päätöstä.

Ratkaisu tilanteeseen on käyttää luotua ja neutraalia kieltä kuten Idoa. Tällainen kieli ei korvaisi kansallisia kieliä, vaan sitä käytettäisiin siltana sellaisten ihmisten välillä, jotka eivät muuten pystyisi kommunikoimaan. Se olisi jokaiselle vieras kieli. Tällä tavoin voimme kohdata toisemme tasa-arvoisina niin ettei kummallekaan synny tilanteesta erityisiä etuja.

Valitun kielen ei tulisi olla kovin keinotekoinen. Sanaston olisi perustuttava olemassa oleviin kieliin, joista joillakin on jo paljon yhteistä sanastoa kirjoitusasusta ja lausumisesta huolimatta. Kieliopin pitäisi olla mahdollisimman yksinkertainen, ilman mitään poikkeuksia tai idiomeja, jotka lannistavat kansallisten kielten opiskelijaa.

Tällaiset ideat inspiroivat, muun muassa, Volapukin keksijää, pappi Scheyeriä ja tohtori L.Zamenhofia, esperanton luojaa. Esperanto on tunnetuin keinotekoinen kieli sitten syntynsä vuosisata sitten, ja esperantoa on myös vuosien aikana paranneltu käytännön kokemusten perusteella.

Esimerkiksi Zamenhof sai esperanton adjektiivit sopimaan taipumatta niitä määrittelevien substantiivien lukuun ja muotoon, niin että adjektiivilla on neljä mahdollista päätettä. Todellisuudessa ei ole tarvetta tällaiselle monimutkaisuudelle, kuten englanti tai unkari todistavat, ja kuten myös itse Zamenhof myöhemmin myönsi. Tästä huolimatta esperanton sääntöjä ei koskaan muutettu.

Tällaisten parannusten pohjalta ryhmä tiedemiehiä ja kielitieteilijöitä kehitteli ido -kielen. Komiteaan kuului myös tanskalainen kielitieteilijä Otto Jespersen ja ranskalainen matemaatikko-kirjailija-professori Louis Couturat. He ottivat parhaat palat esperantosta ja kehittivät kielen, joka on lähes varmasti maailman helpoin, ja samaan aikaan yksityiskohtaisin.

Toinen parannus esperantoon oli jo itsensä Zamenhofin huomaama ja järkeväksi toteama. Esperantossa ihmistä ja eläintä tarkoittavat sanat, kuten näyttelijä tai leijona viittasivat yleensä maskuliiniin, kun taas feminiinimuoto muodostettiin päätteellä. Vaihtoehto, jota Zamenhof tarjosi mutta ei ikävä kyllä soveltanut oli että sanoista voitaisiin tehdä neutraaleja ja muodostaa niin maskuliini kuin feminiini päätteiden avulla.

Idossa, kuten suomessakin, on myös hyödyllinen pronomini joka tarkoittaa häntä sekä naisesta että miehestä, ja jota voidaan käyttää silloin kun ei ole tarvetta ilmaista sukupuolta tarkasti. Monien mielestä olisi kätevää jos myös espanjassa olisi tällainen sukupuolineutraali pronomini.

Idossa, toisin kuin esperantossa, kyseiset parannukset otettiin käyttöön ja lähes kaikki asiaan perehtyneet ovat pitäneet muutoksia hyvinä. Muutoinkin kielillä on paljon yhteistä, kuten Schleyerin ja Zamenhoffin ideoilla aikoinaan.

Esperantistit ovat kovalla työllään tehneet kansainvälisestä kielestä ja sen ideologiasta yleisesti tunnettuja. Vaikka lähes kaikki ovat kuulleet puhuttavan esperantosta ja se on suhteellisen helppo kieli, ovat painotetut kirjaimet ja muut monimutkaisuudet vähentäneet kiinnostusta esperanton opiskeluun. Ido toimii siinä missä esperanto epäonnistuu.

Ne jotka ovat kokeilleet idoa tietävät, että on hienoa pystyä keskittymään siihen mitä haluaa sanoa sen sijaan, että pitää miettiä miten sen sanoo.

Teoriaa riittää, mutta miten ido toimii käytännössä? Monissa maissa on ollut kiinnostuneiden kansainvälisiä tapaamisia joissa on puhuttu idoa ja huomattu että se todella toimii käytännön tilanteissa.

Idoksi ja idosta on julkaistu paljon kirjallisuutta sekä sanakirjoja ja kielioppeja eri kielten puhujille, ruotsista japaniin. Idolla on jopa julkaistu runsaasti runoutta sekä mahtava humoristinen historiikki, Andreas Justen ”La Serchado”. Sillä, joka näkee pienen vaivan opetella kieli, on kokonainen uusi maailma edessään.

Kielenkäyttäminen on niin harrastus sinänsä kuin myös keino vaikuttaa maailman parempaan ymmärtämiseen.

Lisätietoja:

On olemassa laaja kokoelma kirjoja idoksi, joita voit konsultoida ja ostaa seuraavista ido-kirjakaupoista:

Librerio Tialisto
Ido Book Service
Librerio di la Germana Ido Societo

Lisäksi on olemassa online-kirjojen kokoelma:

Publikaji

Kieltä tukeva vapaaehtoinen liike on, luonnollisesti, luonteeltaan kansainvälinen. Kansallisten elinten ohella kansainvälinen ido-järjestö julkaisee lehteä nimeltä «Progreso». Jos haluat olla yhteydessä idon puhujiin, kirjoita viesti jollekin seuraavista edustajista:

Reprezenteri di la linguo Ido